Vaikka kurssi suoritteet jäivät jonnekin hamaan tulevaisuuteen, päätimme asettua kuitenkin aloillemme vähintäänkin nyt kuukaudeksi tänne Taolle. Lähes pari vikkoa on tähän mennessä hurahtanut yhdessä räpäyksessä, eikä pois ole kiirettä. Jamson Bayn alkeelliset bungalowit kustansivat kuitenkin ihan liikaa, että majailu merinäköalassa olisi jatkunut pidempään. Vaikka meitinkin majassa lattialankuista ja seinistä paistoi auringonvalo ihan reippaasti, eikä varsinkaan kenelläkään sisälle haluavalle tuottanut ongelmia sisällistyminen, oli päivävuokra siltikin sen muikean näköalan takia meille hevi. Noin niinkuin kuukausi eloa ajatellen. Kysyimme kuitenkin mitäpä se olisi kustantanut jos olisimme maksaneet yhden kuukauden? Hintaa emme saaneet niin alas että olisi kannattanut, ja melkeimpä sitä sitten tinkii siitä näköalastakin jos muuten persiin alle löytyy sopivanhintainen mukava mökki, mahdollisesti jääkaapilla varustettu. Vaikkakin syöminen ulkona on halpaa ja sitä nyt olemme neljä kuukautta harrastaneet, voisi aamumurot omasta kaapista olla joskus tervetullut vaihtoehto :)

Kaksi päivää siinä sitten meni että näinkin pientä saarta koluaa päästä päähän. Ensin oltiin jo etukäteen rankattu pois kaikki selkeästi kalliit vaihtarit ja sellaiset joissa ei ole kuukausi hintaa. Sitten vain mopon selkään ja kyselemään paikkoja. Asunto/mökki/huone/bungalowi saldo taisi yltää pariinkymmeneen, kaiken näköiseen ja kokoiseen, siisteihin ja vähän vähempi ja enempi likaisiin versioihin, joissa ei tainnut juurikaan asukkaita olla puolimetristen gekkojen lisäksi viimeiseen vuosisataan ;) Aika nopeasti tuli selväksi että ainakin sijainnista täytyy tinkiä, emme taida löydä majapaikkaa samoilta nurkilta kuin Jamson Bay. Joka tietysti korpesi jonninverran koska paikka on loistava. Riippumaton ripustus mahdollisuus oli tietysti kuitenkin ehdoton :). Kahden päivän mopo hikoilun jälkeen punnitukseen jäivät, talo vuoren päältä ja asunto keskustasta, joka oli ihan yber kallis ja keskustan pölyssä, mutta kaikilla mukavuuksilla. Sisustus oli mahtava ja hintaan kuului veden ja sähkön lisäksi myös jääkaappi, teevee ja langaton netti. Plussaa siitä että näkymät ikkunasta kuitenkin siinsivät merelle ja sen hammocinkin olisi saanut kattoterassille ripustettua pyykkien sekaan ;) Kallio-talo olisi ollut budjettiin sopiva, neliöitä taisi olla viitisenkymmentä, kaikilla höysteillä ja omalla terassilla josta avautui näkymät, joskin kaukana siintävälle, mutta merelle kuitenkin, ja kaiken lisäksi oli vielä ihan uusi. Mutta niinkuin mainitsin, tupa sijaitsi aika kaukana ja vuoren päällä jonne ainakin meikäläisen jalkakulkupeli saattaisi hyytyä parin kipuamisen jälkeen. Mopoilu on saarella yleistä ja lähes kaikki kulkevat sillä koska vaikka etäisyydet eivät ihan päätä huimaa, on saari kumparetta ja vuorta täynnä, eikä nyt puhuta mistään Pyynikille kipuamisesta ;)

Tätä jäimme pohtimaan. Kumpikaan käteen jääneistä ehdokkaista ei tuntunut siltikään hyvältä, toinen oli liian kallis, johon meillä kuitenkin olisi varaa, mutta pihistelimme, ja jos meillä on televisio ja langaton netti allday-and-allnightlong, tapahtuisi väistämättä ihmisen luontainen jumitus noiden kahden masiinan väliin ja Vietnamista tuttu televisi/läppäri ralli voisi taas alkaa ;) ja se talo taas oli iiihan liian kaukana ja sitäpaitsi meillä on ikuisuus ongelma päättämisestä, yleensä se venyy niin pitkälle että silloin on jo liian myöhäistä ja olemme enempi tai vähempi kusessa :) No, Pyry lähti kuitenkin illalla yösukellukselle ja luotimme moukan tuuriin että kyllä se siitä, joku vielä löytyy, mahdollisesti taivaasta tipahtaen...;) Otamme taas yhden yön Jamsonista lisää ja huomenna päivä on uusi.

No Hjelvete, niinhän siinä kävi että Jamsonin kaikki mökit olivat varattu, seuraavana päivänä oli siis lähdettävä. Jutusteltuani meidän mainion ja mukavan vuokra-emon kanssa, tuumasi hän että menkää naapurin mökkeihin, siellä on myös kuukausi vuokraa ja vapaatakin on ja jos haluamme hän aamulla rimpauttaa omistaja miekkoselle ja voimme sitten käydä katsastamassa. Kuukausi vuokrakin oli juurikin se mitä olimme alunperin ajatelleet. Hitto, voisiko tämä nyt olla näin helppoa? Ja vielä naapurista. Olimme aikaisemmin sinne suuntaan haikailleet, mutta oletimme jostain syystä niiden olevan yksityis omistuksessa, paikka on aidattu ja periaatteessa omaa tietä ei ole, veneellä voisi kulkea tai sitten Jamsonin respan läpi ;) Suojaisassa niemenkärjessä sijaitsevat talot ovat piilossa, omassa rauhassaan, eikä kyseisistä bungaloweista ole mainintaa missään. Aamutuimaan kävimme katsomassa tarjonnan, eikä kauaa tarvinnut miettiä. Ehkä noin vuoden vanha pikkutalo meren rannalla ja omalla terassilla sekä keittiöllä, voi autuus ja ihanuus! Ihana mahtavaa ja vieläpä koko ajan ollut nenän edessä tyrkyllä ;) Teimme het kättelyssä vuokrasopimuksen kuukaudeksi. Sähköt ovat päällä ainoastaan ilta kuudesta aamu kuuteen eikä jääkaappia ole, mutta kukapa sitä nyt valoja päällä päivällä pitäisikään ja isokylmälaukku toimii ihan hyvin sen maitopurkin jäähdyttäjänä. Kulkureitti käy edelleen Jamsonin kautta, joten tutut naamat ja etenkin ne karvaiset sellaiset pysyvät lähinurkilla ja nälän yllättäessä, ruoka on lähellä :) Mitäpä sitä nyt muuta ihminen tarvitsisikaan?

Oma merenrantahuvila 200:lla eurolla :)