Moskova
sunnuntai, syyskuuta 13, 2009
Ystäväni totesi: Moskovaan en enää koskaan mene. Se on kylmä, likainen ja kauhea, kukaan ei ymmärrä englantia ja hotellissa on pakko olla toppatakki päällä.
Tällä mielikuvalla varustettuina saavuimme lauantai aamuna Moskovaan. Kello oli kuusi ja olimme yömme viettäneet junassa, 640km eksoottisessa avomakuuvaunussa. Ensi silmäys kaupunkiin vastasi kuvaa täydellisesti. Ilma oli kylmä, harmaa, hämärä ja satoi kaatamalla. Onneksi kuva vaihtui nopeasti.
Edellis kerrasta viisastuneina meillä oli yöpaikka etukäteen varattuna seuraavaksi kahdeksi yöksi, ja jostain ilmaantui aimo annos reipasta mieltä ja tarmokkuutta suunnistaa jalkaisin sateessa ja aamukuudelta kyseiseen väliaikaiskotiin. Löysimme perille helposti, ihmisnavigaattori-Pyryn maagisella tehokkuudella :)
Eikä mitään valittamista, hostellilla oli jopa nimi ovessa näkyvillä, toisin kuin Pietarissa:), ensisilmäyksellä erittäin viehättävä ja siisti, vihreäsävyinen kopio-koti suoraan Ikean luettelosta :)
Hostellien paras puoli hinnan lisäksi on keittiötilat, jota ilman ei pärjäisi. Oma tekemä aamiainen tuntuu kodilta :)
Pari päivää siinä meni ennenkuin täysin ymmärsi ja sisäisti missä tässä nyt oikein mennään. Me emme ole lomamatkalla. Meidän koti on milloin missäkin ja sen mukaan on elettävä ja tuhlattava. Ja se elo tuntuu pikkuhiljaa ihan mukavalta, toistaiseksi:)...
Täällä olemme keränneet lähinnä voimia tulevaa Siperia junailua varten, otettu rennosti, juotu paljon hyvää kahvia, katsastettu aurinkoista kaupunkia, joka ei yhtään hassummalta vaikuta, saatu hetkittäin jopa ystävällistä palvelua ja auttavaa kättä ja toki turisteiltu punaisella torilla. Lenin mausoleumin tarkastelu jäi, lasiakvaariossa lepäävää Lenin-setää pääsee katsomaan vain kolmeksi tunniksi per päivä, eikä siitä lystistä jaksettu nähdä vaivaa ja jonottaa.
Seuraavan kerran ilmaannumme ehkä ensi lauantaina. Junaliput Irkutskiin kävimme lunastamassa tänään rautatieasemalta lapun kanssa, jonka respa-täti meille ystävällisesti venäjäksi raapusti :)
Matka kestää kait viisi päivää, neljän hengen hytissä, luultavasti enimmäkseen vaaka-asennossa ja aika rennosti, toivottavasti...
p.s. Kirsille terveisiä :)
Myö punasella torilla =)
Ai kun kiva että olen melkein pilannut teidän lomamoscovan omilla katkerilla muistoilla. ;)Mutta hauskaa että se paikka näytti teille toiset kasvonsa.
Kyllä varmaan kestää tovi että pienpää ymmärtää että loma ei lopukkaan viikon tai kahden päästä vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuuuuuu.....
Ihanaa et teillä on tällai ploki. Tuun vierailee täällä usein. Halit.
Heip ! Onpa mainiot sivut teillä.Ja oikein kuvien ja kartan kera !Täällä kotisohvan lämpimässä kolossa lueskellaan teidän kuulumisia.Tuntuu,kuin itsekin olisi matkalla johonkin ja jo nyt odottaa taas uusia tarinoita seikkailuistanne.Voikaa te siel maailmalla hyvin edelleen ja nauttikaa eksoottisesta junailustanne. -mari ja jp-
HEI ! Voi kun kivat sivut teillä ja niiin mukavaa seurata tein menoa :) Voikaa hyvin ja erinomaisen hienoa matkaa. -Elise-
niii ja viel kuvien kera -Elise-
Wau, siellä te tosiaan olette. Tuli ihan ikävä kuvia katsellessa.. nauttikaa joka hetkestä:)
Sanna
Hyvinhä se teiän matka tuntuu menevän, pienestä culturshökistä huolimatta. No pyry, ootkos käynyt katsomassa löytyykö äiti venäjän suurkaupungeista eräitä keräily kortteja(muista tarina 50 markan legend boxista)? ;)
Jaksamista!
T: Jyry ja Tuuli
Tuli oikein haikumieli teidän Moskovan kuvasta. Viime keväänä kiersin Venäjän maata palasen ja pysähdyimme Moskovassa pari yötä, matkamuistot palasivat elävänä mieleen. Kaupunki on upea täynnä suuria kontrasteja ja punainen tori käsittämättömän iso.
Hyvää matkaa ja onnea sen kaikkiin käänteisiin toivoo vanhemmanpuoleinen täti