Kiina 60
sunnuntai, lokakuuta 11, 2009
torstai, lokakuu 1, 2009 Jonna
Pekingissä kaikki on suurta ja mahtavaa. Täällä on kiitoradan verran lääniä autoille ja pyöräilijöille tilaa koko hämeenkadun leveydeltä, läntinen rautatieasema muistuttaa kooltaan, turvatarkastuksen ja läpivalaisun kera lentokenttää, ja onkin maailman isoin juna-asema.
Olympialaisten takia kaupungin siistimisoperaatio vaati paisuneet mittasuhteet, metrolinjat ovat uudet, isoja hotelleja rakennettiin keskustaan, tehtaita lakkautettiin ilman puhdistamiseksi ja kaikki kodittomat pistettiin toisaalle...
Ja edelleen, vuoden jälkeen tapahtumasta katukuvassa näkyy tapahtuman tärkeys kiinalaisille, ihmisten päällä on olympia paitoja ja lippiksiä ja metron televisioissa pyöritetään kisa näkymää tauotta.
Pääsimme paikan päälle päivittelemään Kiinan itsenäisyyspäivää, joka kaikesta päätellen on olympiakisojen ohella tapahtuma joiden budjettilaskelma luultavasti lukitaan seuraavaksi 300 vuodeksi kultaholviin ( pelkän sotilasparaatin hinta 44 miljoonaa dollaria ), ja luultavasti myös sitä muistellaan ainakin seuraava vuosisata :)
Itse emme kylläkään osallistuneet, saatika nähneet 33 min. kestävää ilotulitusta ( joka oli kaksikertaa massiivisempi kuin olympialaisten ). Eikä nähnyt moni muukaan.
Itsenäisyyspäivä ei ole kansanjuhla, vaan hallitusväen ja niiden kavereiden kinkerit.
Tavallinen työtätekevä kiinalaispopula katsoi juhlaa telsusta, omasta tai naapureiden tai ostoskeskusten screeneiltä tahi istuivat koko perheen voimin televisiokaupan lattialla.
Näinhän se meilläkin, ja niiiiin monessa muussakin maankolkassa.
Meillä kuitenkin vietetään juhlaa porukoissa, pyhäpuvut ja juhlakoltut päällä, suhteellisen kosteissa meiningeissä, mutta silti, kansa juhlii. Itsenäisyyspäivän paraati on avoin kaikille, ihmiset kodeistaan ovat tervetulleita osallistumaan, ja mahdollista ilotulitetta saapi taivastella.
Täällä tapahtuma järjestettiin Tiananmenin aukiolla, joka sekin on maailman isoin julkinen aukio ;).
Paraatijuhlan katsomossa istuivat presidentti, hallitus ja kutsuvieraat. Spektaakkeli kesti kolme tuntia joka päättyi jo mainittuun ilotulitukseen.
100 000 ihmistä esiintyi ja 800 000 vapaaehtoista työskenteli ympäri kaupunkia. Tätä kolmetuntista oli hiottu ensimmäisen kerran jo elokuussa ja koko itsenäisyyspäivän juhlinta kesti kymmenen päivää ympäri maata ennen loppuhuipentumaa. Ainakin metroissa urheilu telsuista oli vaihtunut erilaisten kimaltavien gaalailtojen esittämiseen ja jopa Empire State Building New Yorkissa valaistiin Kiinan väreillä :)
H-hetkeä varten Peking valmistautui erilaisilla kielloilla ja varotoimenpiteillä:
Tavallinen kansa ei saa osallistua, alue oli eristetty joten sinne ei olisi edes päässyt: metroasemat ympäriltä olivat kiinni, isot hotellit alueella suljettu ja jopa Pekingin lentokenttä oli kolme tuntia suljettu. Ihmisiä Tiananmenin lähiseudulta kiellettiin lähtemästä ulos, edes ikkunoita ei saanut pitää auki ja eikä parvekkeille saanut mennä. Silloin saattoi tulla ammutuksi.. Kyyhkysten päästäminen ilmatilaan oli kielletty ja leijan lennättäjiä kiellettiin lennättämästä leijoja. Ihmisiä kehotettiin jopa hamstraamaan ruokaa koteihinsa, jos jotain vaikka tapahtuisi, eikä pääsisi ulos moneen päivään. Laitapuolen kulkijat oli taas siivottu pois ( lehdessä ei lukenut minne..) veitsien myynti esim Wall Martissa kiellettiin, rotat ja ikävät hyönteiset oli jopa karkoitettu. Turvatoimet olivat äärimmillään, poliiseja ja sotilaita oli joka paikassa.
Jopa säähän vaikutettiin, eikä hintaa uskalla edes arvailla..
Vuoden takainen urheilu ilkamointi jätti Pekingin hampaankoloon karvaan palasen. Pilviseksi jääneet kisat pistivät panemaan nyt parasta; taivaalle lähetettiin raketteja jotka vaikuttivat ilmastoon suotuisasti, mahdollista sade ilmaa ei tullut, pilvet väistyivät ja aurinko oli taattu.
Loppukaneettina lehdessä oli lause siitä kuinka käytetty rahasumma on niin suuri ettei kenelläkään muulla maalla maailmassa olisi varaa tähän.
Lähetä kommentti