Venäjä

keskiviikko, syyskuu 23, 2009 Jonna

142 miljoonaa ihmistä sisältävästä maailman suurimmasta jättiläisvaltiosta löytyy jokaiselle jotakin hyvää ja myös jotakin huonoa. Näin me sen koimme:

   hyvät ensin...

* karvaisten kavereiden ystävinä silmiin pisti hyvinvoivat kulkukoirat. Tosin kylmä       
   karsii heikot nopeasti.
* hyvä ruoka. Ravintola kokemuksia emme paljoakaan kartuttaneet hintatason 
   vuoksi, mutta omat köksäilyt menivät yleensä putkeen. Parhaimpina mieleen 
   jäivät kaikenrasvaiset makkarat ja pikakaurapuurot. Eloveena ei vertailussa
   pärjää :)
* vanhat rakennukset. Ilo silmälle. On positiivista että kaikkialla maailmassa ei 
  mennyt aika tuhoudu. Monet talot ovat sisältäpäin nykyaikaistettu, ikkunat 
  vaihdettu ja tiivistetty, elintasoa parannettu. Tosin näin onnekkaita eivät kaikki 
  tietenkään ole.

  ....ja sitten ne huonot...

* hinnat yllättivät. Kaikki kalliimpaa kuin oletimme. Tosin pelkän oletuksen 
   varassahan matkustavat vain tyhmät ;)
* säät, paitsi että tästäkään emme voi syyttää Venäjää. Ei se aurinko 
   Suomessakaan enää nykypäivänä paista kuin pari tuntia kesässä.
* käsittämättömän töykeä palvelu, tai ei palvelua ollenkaan. Tähän paksuun
   päähän ei vain kertakaikkiaan mahdu yhtälö siitä, että joku myy jotain ja saa siitä 
   lapsillensa leipää, mutta jos joku haluaa ostaa sitä jotain ja tarjoaa rahaa, niin    
   myyjä ei ota sitä vastaan. Eikä häneltä heru kyllä mitään kontaktiakaan että
   kauppa olisi päässyt missään vaiheessa edes alkuun.
   Onko siinä nyt jumalauta mitään järkeä?


Loppuun vielä pieni purnaus englanninkielen osaamisesta. Junassa törmäsimme venäläiseen nuoreenpariin, joilta englanti sujui mainiosti ja sitä halusivat myös käyttää. Tyttö totesikin itse huvittuneena tähän ikuisuuskysymykseen: kaikki venäläiset koulunpenkillä olleet ovat lukeneet englantia yhtä paljon kuin me, silti jokainen sanoo ettei sitä osaa. Erikoista.

p.s. Suosittelen Irkutskia LÄMPIMÄSTI kaikille ihanille naisille! Hyvässä seurassa 
       läpi siperian, matkalaukut tyhjyyttään kolisten ja eikun shoppaamaan. Kyllä
       lontoot ja new yorkit jäävät kauas kakkoseksi; jumalaisia kenkiä on 
       tähän kylään siunaantunut käsittämättömät määrät ;)
Tunnisteet: edit post
1 Response
  1. Anonyymi Says:

    Eiköhän siis seuraava "tamtekto" matka Irkutskiin! Kyllähän sinne varmaan ryanairilla pääsee.Jos kerta siellä ihanii kenkii on.No voi kai sinne sillä junallakin mennä. Tarvii vissiin taas kysyy iipalta milloin voitais lähtee. Heh.Hyviä vointeja etiäppäinkin.T.Kirsi


Lähetä kommentti