Maisemanvaihto
perjantaina, lokakuuta 02, 2009
torstai, syyskuu 24, 2009 Jonna
Taas mennään ja junalla tietenkin. Kiintiö ei ole vielä täysi, köröttely tuntuu edelleen mukavalta. Innostusta ei yhtään jarruttele ajatus uudesta maasta, Mongoliasta. Ehkä toinen aika, säätila, mielenlaatu, matkavarustus ja kenties vuosisata, niin itänaapuri olisi saanut meidät hurmioon, toisella kertaa siis..;)
Puolentoistapäivän matka Ulan Batoriin menee nopeasti. Mongolialainen juna on identtinen venäläisversion kanssa. Kuitenkin paljon uudempi ja siistimpi, onneton imurointi on vaihtunut terhakkaaseen mattojen pyyhintään, vaunu-emo hoitaa äärimmäisellä ripeydellä käytävä ja hyttimattojen siisteyden pyyhkimällä ne rätillä :)
Väliasemien ruokamyyjät loistavat poissaolollaan, onneksi olemme varustautuneet runsain eväin. Suurin osa matkasta tuntuu menevän lappulippujen täyttämisessä ja ihmetellessä koko vaunun kanssa mitä niihin mahdollisesti laitetaan. Meidän käsiimme tuikatut maahatulo-poistumis-ynnä tullikaavakkeet ovat venäjäksi.
Asialla kun on montaa eri kansalaisuutta, on liikkeellä luonnollisesti myös yhtä monta mielipidettä ja eri asteisilla englanninkielentaidoilla mielipiteitä vaihtaessa perimmäiset ajatukset väistämättä menevät ristiin :)
Mongolian puolella show jatkuu, uusin kaavakkein, mutta rutiinilla jo ;) Kaikilla taisi olla sama ajatus venäjänpuolella; jos joku menee vikaan, kohtalokas tulli-setä tulee ja vie.. Jostain luimme ennen matkaa että venäläiset offiserit eivät hyvällä silmällä katso jos lapussa on yhtään virhettä tai korjausta.
Matkaan mahtui kuuden tunnin odottelu keskellä ei juuri mitään, jossa söimme ehkäpä maailmankaikkeuden parhaimmat ja rasvaisimmat kasvispiirakat :)
Tiedoksi matkaan lähtijöille: Opaskirja ilmoittaa kolmen tunnin pysähdyksestä, Seuraavat kolme tuntia olemme junassa, ulos ei saa mennä, ovet ovat kiinni, juna ei liiku eli vessaan ei pääse. Tämän kun tajuaa, kupla otsassa paisuu sadasosasekunnissa aivan infernaalisen kokoiseksi. Kannattaa siis käydä vessassa aina vain kun on mahdollista ;)
Tällä kertaa meillä on matkaseurana ranskalaispoika ja venäläinen nainen. turistien kyllästämä vaunu tuntui olevan muutenkin. Mukavaa näinkin, siltikään matka ei juuri edellisestä muutu, kaikki tuntuvat olevat omissa hyteissään ja porukoissaan. Ainoana poikkeavuutena taisi olla pikkutunneilla lepardi-pöksyissään ovellemme pölähtänyt saksalaisdaami, vodka oli päässyt ikävästi loppumaan. Oven karmeissa keikkuen hän himoitsi kaikkien naapureidensa väkijuomia. Meiltä ei löytynyt palastusta, eikä luultavasti muiltakaan.
Asiat tuntuvat periaatteessa rullaavan toivottuun plus merkkiseen suuntaan. Maisemat ovat mahtavat, taivas on täysin pilvetön ja aurinko paistaa täydeltä terältä. Näkymä ikkunoista muistuttaa paikoitellen savanni-näkymää, on aavaa ja väliin kumpareista, muutama villihevonen vilahtaa joen reunoilla, puuttuu vaan leijonat lepäilemässä käppyräisten lehtipuiden alla. Kaiken kruunaa uskomaton auringonlasku. Tämän kaiken ikuistimme verkkokalvoille. Nimittäin Canon otti ja päätti hyvin sujuneen elonsa eli pimahti :(
Hyvin varustettuina matkaajina laukussa oli myös toinen kamera, joka tosin jaksoi kahden kuvan verran, sitten siitä loppui akku.
Lähetä kommentti